elämän ihmettelyä by Mökö & Luru

Blogin mukana pääset seuraamaan sinikielten ihmeellistä elämää :)

MÖKÖ 1.V ♥



Morris on tänään vuoden vanha,
ONNEA vauvalleni!


Kuinka aika meneekään niin nopeaan. 
Palataanpa aikaan kun pieni ja hyvin karvainen 
musta olio vei sydämmeni aivan täysin.






Satuin käymään selvänäkijällä vähän sen jälkeen 
kun Mökö tuli kotiin, 
hän näki elämässäni hyvin karvaisen kissamaisen otuksen. 
Tässä kopio mitä hän kertoi: 
-Joudut miettiä "otustasi" elämäsi järjestelyissä.
-Tämä pieni otus avaa sinua paljon mm.tunnetasolla.
-otuksella on iso vaikutus sinuun.
-NALLE tuli mieleeni, pidä huoli nallesta.
-Se on sinun kasvattaja, tasapainottava lahja tunteiden välillä.
-Yhdessä teillä on hyvä olla.
-Se tuli sinulle yllättäen, tuli niinkin nopeasti.
-Aiheuttaa sinulle moninaisia tunteita, teette "työtä" puolin ja toisin.
-Hyvä kaveri -> "pienien kunniamerkkien jakaja" -> yhdessä olette hyvä kaksikko.


Niinhän siinä kävi, kun olin vihdoin päättänyt täyttää lapsuuteni haaveen 
ja ottaa chow chow:n. Minulla on ollut halu saada tämän rotuinen koira jo kauan. 
Lapsena aina kerroin kuinka otan isona kaksi koiraa. 
Nimikin oli jo päätetty valmiiksi, sehän on Mökö koska muistaakseni luettuani rodusta, 
nimi tuntui hyvin passelilta :)
Aikani netissä selailtuani eksyin Mökön äitin eli Muskan pentusivuille. 
Musta Morris koira tuntui omalta. Laitoin mailia. Olin jo kopioinut kuvatkin päättäen 
että tämä musta pieni herra tulee kotiini ja on elämäni rikastuttaja. 
Harmikseni sain vastauksen: kaikki pennut ovat jo varattuja. 
Petyin ja paljon. Otin yhteyttä toiseen kasvattajaan, joka jo lupasi minulle chowin, 
tulet käymään ja paikan päällä päätät otatko tytön vai pojan. 
Olin innoissani. Muutamien mailien vaihtelun jälkeen yksi päivä tuli uusi maili. 
Odotin kuvia, vaan viestissä olikin: valitettavasti en annakkaan sinulle chowia, 
koska asut kerrostalossa. Tahdon että koirani lähtevät omakotitaloihin.
Olin todella jopa kieltämättä vihainen, kuinka joku kehtaa luvata koiran ja
sitten ei annakkaan. Päätin kuitenkin että ehkä ei ole sittenkään aika koiralle. 
Meni noin viikko kun eräänä iltapäivänä olin saanut sähköpostia.
Sehän tuli Mökön kasvattajalta! Yksi pentu olisi sittenkin vapaana, 
jos olet kiinnostunut. Yksi pieni musta uros pentu. Ei tarvinnut asiaa 
paljon miettiä, vastasin ottavani pennun. 
Kävin katsomassa Mököä ja side oli tullut, Mökö oli ainut pentu joka 
jaksoi häntä heiluen tulla minua vastaan kun saavuin katsomaan pentuja. 
Jopa isäni, joka ei todellakaan ole koira ihminen huomasi asian :)
Niinpä sain kotiini aivan mahtavan chowin!
Kiitokset siitä kuuluukin Ullalle, kiitos että sain tuoda Mökön kotiini!


Toivottavasti nautimme toisistamme hyvin pitkään! 
Onnea vielä Mökölis Möksälle, maailman parhaudelle! 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti