elämän ihmettelyä by Mökö & Luru

Blogin mukana pääset seuraamaan sinikielten ihmeellistä elämää :)

MÖKÖ 1.V ♥



Morris on tänään vuoden vanha,
ONNEA vauvalleni!


Kuinka aika meneekään niin nopeaan. 
Palataanpa aikaan kun pieni ja hyvin karvainen 
musta olio vei sydämmeni aivan täysin.






Satuin käymään selvänäkijällä vähän sen jälkeen 
kun Mökö tuli kotiin, 
hän näki elämässäni hyvin karvaisen kissamaisen otuksen. 
Tässä kopio mitä hän kertoi: 
-Joudut miettiä "otustasi" elämäsi järjestelyissä.
-Tämä pieni otus avaa sinua paljon mm.tunnetasolla.
-otuksella on iso vaikutus sinuun.
-NALLE tuli mieleeni, pidä huoli nallesta.
-Se on sinun kasvattaja, tasapainottava lahja tunteiden välillä.
-Yhdessä teillä on hyvä olla.
-Se tuli sinulle yllättäen, tuli niinkin nopeasti.
-Aiheuttaa sinulle moninaisia tunteita, teette "työtä" puolin ja toisin.
-Hyvä kaveri -> "pienien kunniamerkkien jakaja" -> yhdessä olette hyvä kaksikko.


Niinhän siinä kävi, kun olin vihdoin päättänyt täyttää lapsuuteni haaveen 
ja ottaa chow chow:n. Minulla on ollut halu saada tämän rotuinen koira jo kauan. 
Lapsena aina kerroin kuinka otan isona kaksi koiraa. 
Nimikin oli jo päätetty valmiiksi, sehän on Mökö koska muistaakseni luettuani rodusta, 
nimi tuntui hyvin passelilta :)
Aikani netissä selailtuani eksyin Mökön äitin eli Muskan pentusivuille. 
Musta Morris koira tuntui omalta. Laitoin mailia. Olin jo kopioinut kuvatkin päättäen 
että tämä musta pieni herra tulee kotiini ja on elämäni rikastuttaja. 
Harmikseni sain vastauksen: kaikki pennut ovat jo varattuja. 
Petyin ja paljon. Otin yhteyttä toiseen kasvattajaan, joka jo lupasi minulle chowin, 
tulet käymään ja paikan päällä päätät otatko tytön vai pojan. 
Olin innoissani. Muutamien mailien vaihtelun jälkeen yksi päivä tuli uusi maili. 
Odotin kuvia, vaan viestissä olikin: valitettavasti en annakkaan sinulle chowia, 
koska asut kerrostalossa. Tahdon että koirani lähtevät omakotitaloihin.
Olin todella jopa kieltämättä vihainen, kuinka joku kehtaa luvata koiran ja
sitten ei annakkaan. Päätin kuitenkin että ehkä ei ole sittenkään aika koiralle. 
Meni noin viikko kun eräänä iltapäivänä olin saanut sähköpostia.
Sehän tuli Mökön kasvattajalta! Yksi pentu olisi sittenkin vapaana, 
jos olet kiinnostunut. Yksi pieni musta uros pentu. Ei tarvinnut asiaa 
paljon miettiä, vastasin ottavani pennun. 
Kävin katsomassa Mököä ja side oli tullut, Mökö oli ainut pentu joka 
jaksoi häntä heiluen tulla minua vastaan kun saavuin katsomaan pentuja. 
Jopa isäni, joka ei todellakaan ole koira ihminen huomasi asian :)
Niinpä sain kotiini aivan mahtavan chowin!
Kiitokset siitä kuuluukin Ullalle, kiitos että sain tuoda Mökön kotiini!


Toivottavasti nautimme toisistamme hyvin pitkään! 
Onnea vielä Mökölis Möksälle, maailman parhaudelle! 








Mökökin on joskus ollut pieni :)





Tässä pjuudelini 9vk vanhana, ekat haukut videolla 
ja hieman hämmentynyt ilme, osaan siis haukkua ;D
Tahdon tämän ajan takaisin! 

http://www.youtube.com/watch?v=OVmVtpupi3U

Pojat kotiutuivat hoidosta!



Pojat pärjäsivät hyvin mummolan hoidossa! 
Tosin Mökö karkasi muutaman kerran :D 
Vanhempani tekivät siis aidan pihallensa poikia varten. 
Takapihalta rappusia pitkin pääsee autokatokseen ja siinä vieressä on petoniseinää. 
Mihin petoniseinä loppuu alkaa pensaikko.
(Todella vaikea selittää, yritän postittaa kuvan lähiaikoina.) 
Mökö kuitenkin keksi että nousee raput ylös ja hyppää sen petoniseinän yli, 
tällä tavalla siis pääsee pois pihalta. 
Ei ajateltu että on niin fiksu, näytti olevan ;) 
Siihenkin sitten tuli aita lopulta. 
Mökö itse katsoi vieressä kun aitaa siihen laitettiin. 
Mökö siinä tuumi samalla mistä sitä sitten pääsee seikkailemaan :D
Joka päivä oli pojat saanut juhannus makkaraperunaherkkua,
mummon laittamana :D 
Ja Mökö pääsi pitkille lenkeille mummon kanssa itsekseen 
kun Luru kääntyi takasin kotiinpäin matkanvarrella vaarin kanssa.


Oli kyllä ihana saada pojat takasin kotiin! 
Mulla oli aurinkolasit kun menin poikien luokse, Mökö tuli kurkkaan
ja katseli hieman, kun tunnisti niin tuli sellaista vauhtia mun luokse,
Luru perässä! <3


Illalla oltiinkin taas koko lauma kasassa, eli me ja naapurin Usva ja Satu. 
Käytiin picnikillä, eli hengailtiin puistossa :)

aamuherätys



Just kun oon päässyt kehumaan et mun koirat ei herätä mua aamuisin,
niin tänään sitten herättivät.
Ihankuin olisivat yhdessä sopineet että nyt herätetään tuo mamma :D
Mökö hyökkäs jalkoihin ja Luru tuli naamalle :))
Ei auttanu muu kun nousta ylös ulos ja lenkille :)


Pojat menee viettään juhannuksen mummolaan,
siellä onkin niille uusi aidattu piha :)

töissä



Pojat on ollu ahkeria työapulaisia. 
Tosin luovapuoli on tänään jäänyt ilman Lurun ajatusten ilmaisua,
mutta työkaverini päättelivät että Luru saattaa ilmaista itsensä 
vielä noin kello kolmen aikaan :D
Luru siis ajattelee että toimistomme on ihan paska paikka, 
suoraan sanoen :D
Lurulta lähti myös täällä toinen yläkulmahammas. 
Nyt on molemmat yläkulmahampaat poissa ja uusia odotellaan.
Mökö on ollut vekkuli tuulella, palloa pyöritellyt, vartioinut ovella, 
varastanut hapankorppuni työpöydältäni.. tosin en tiedä miten, koska 
Mökö ei ole edes puoliksikaan niin korkea kuin pöytäni.
Mökö on myös saalistanut leppäkerttua, jonka onneksi kerkesin pelastamaan :D
Aikamoinen päivä, nyt otetaan torkkuja ja 
illalla on edessä vielä piknikkiä ja makoisia herkkuja! :). 


Hau-skaa juhannusta toivottaa Kiljusten väki!! :)

Uimaankos?



Tänään päätettiin lähteä taas käymään koirasaaressa,
kun ilma oli mitä parhain. 
Olipa se taas voimia vievä reissu, mutta sitäkin hauskempi.
Parasta on kun näkee oman koiransa nauttivan niin paljon!
Välillä kyllä pelästyinkin kun Luru pieni valui kalliolta uimaan eikä päässyt ylös,
onneksi sain sen ilman omaa pulikointia sieltä ylös..


Jos koirat saivat hepuleita niin kohta sai omistajakin, puskien takaa 
nimittäin saapui chowi-neiti.. ja toinen! 
Sekosin! ..en kyllä ollut ainoa ;D 
Täällä päin kun choweja ei liiaksi näy :)
Tytöt asuvat Meilahdessa, Iita ja Imppu, 6-vuotiaita, musta ja punainen.
Iita on Flameboroughin koiria, eli taitaa olla sukua Möksälle. 
Tais koiruudet tietää sen kun heti tulivat juttuun hyvin tiiviisti ;)
Vaihdettiin siinä sitten kuulumisia ja sovittiin että joku päivä lähdetään yhdessä 
"chowi-treffeille" :) 


Kotiin tultua olimme kaikki aivan loppu. 
Pojat riehumisesta ja minä siitä että vartioin kahta koiraa ja
ympärillä tapahtuvia asioita.
Mutta vuorossa oli silti poikien pesu, joka sujui yllättävän hyvin,
ongelmitta meidän pienessä kaupunki-kerrostalon vessassa, 
vessan suunnittelussa en ehkä huomioinut omistavani tulevaisuudessa kahta chowia :D
Pesun jälkeen uusittiin vielä punkkilääkitys. 
Huomenna pojat tulevat toimistolle hauskaa juhannusta toivottamaan.

Eka kosketus veteen :)


Kallion kingi

Hepulit alkaa..




Ja päättyy..

Ehkä oudoin lauma ikinä, 2xchowi ja russel terrieri 

Mökö ja varjo ? :D (Iita ja Mökö)

Nuttuni on ehkä hieman vanuttunut :)

Iita, Imppu ja Möksä

Suihkunpuhtaana :)

Onnea on kyllä omistaa hyvin käyttäytyvät koirat ;)
Vai onko onnea se että jaksaa kouluttaa koiraansa? 
Silloin voi sanoa että koira on hyvin rakas kun siihen 
laitetaan paljon aikaa.
Voin sanoa että olen ylpeä omistani :)

♥ Muruni! 

Hengailua


Ihanaa kun kesä vihdoin yrittää olla täällä.
Tänään oltiin poikien kanssa n.4 tuntia ulkona, 
seurassamme oli myös Usva-neiti ja Usvan omistaja Satu :)
Käveltiin, hengailtiin ja lopuksi päädyttiin koirapuistoon :)

Nahistelua


Koirapuistossa

hei :)





näin meillä leikitään :D

Usva ja Luru 

Hammas


Luru kasvaa niin hurjaa vauhtia isoksi pojaksi ja menee kohta Mökön ohi. 
Tänään rankantyöpäiväni jälkeen kun päästiin kotiin, 
löysin Lurun ensimmäisen irronneen hampaan keittiön lattialta.
Siitäkös mieli piristyi ja hiphurraa! :D 
Nämä on niitä kivoja kuin myös surullisia hetkiä, 
kun pitää todeta että niin se vaan vauvastakin joskus tulee iso poika :)

Nyt innolla odotellaan että muutkin hampaat vaihtuvat niin Mökökin pääsee 
vähemmillä naarmuilla kuin myös mun eteisen "puutuoli" ja listan kulmaus ;)

Lurun kulmahammas uupuu :)

iltapäiväkävely



Käytiin iltapäivä lenkillä ja saatiin seuraksi eskari ja ekaluokkalainen Aadolf ja Elena.
Mökö ja Luru sai taputuksia ja koiran papanoita :)
Siinä ihmeteltiin miksi Mökö on musta ja näyttää ruskealta ja
kummasteltiin erilaista karvaa Mökössä.
Sen jälkeen katseltiin kielen väriä..
Aatu siinä sitten tokasi vain että Mököhän näyttää ihan
Ahmalta ! :DD

Kotona



Tänään hain pojat kotiin, ihana fiilis! 


Näinkin jo viime yönä unta että olin menossa kotiin ja Möksä juoksee mua vastaan,
heitänpä siinä Mökölle moikka ja Mökö vastaa moi. Meetkö koirapuistoon?, 
Mökö: joo, minä: ok..
jatkan matkaa ja ajattelen että toivottavasti joku päästää Mökön sisälle :D
Jonkin ajan ja puuhailun kuluttua herään todellisuuteen, eihän Mökö voi kaupungilla 
yksin liikkua, mitä jos joku nappaa sen, se eksyy tai ei tule enään kotia. 
Tulee iso huoli. Löydän itseni vanhempieni eteisestä pahalla mielellä ajatellen kuinka
en ole edes muistanut viedä koiriani pissalle, kuinkahan ne pärjäävät. 
Alan kutsumaan koiriani, sieltä ne tulevat tosi iloisina rappusia ylös luokseni! 
Otan koirat kainaloon pyytelen anteeksi ja herään. 
Eihän mulla huono omatunto ollut että koirat olivat pari päivää poissa :D


Käytiin parin tunnin iltalenkillä mihin mahtui taas kaikenlaista.
Ensin jahtasimme pupupoikaa joka jätti toisen koiransa koirapuistoon :( 
..ja sen jälkeen juoksimme hullua russelli miestä karkuun. Huh.
Kallioon mahtuu kaiken näköistä koiran omistajaa.


Sitten huomasimme Mökössä uusia piirteitä. 
Luru kävi morjestamassa kahta koiraa joista toinen alkoikin yhtääkkiä murisemaan, 
sekunneissa oli Mökö paikalla pitämässä outoa ääntä mitä ennen ei olla kuultu, alkoihan sieltä 
sitten ne hampaatkin näkyä. Otin Mökön sivuun. On se hienoa kuinka Mökö henkeen ja vereen 
pitää Luru pienen puolta.
Sitten myöhemmin koirapuistossa otin Eetu-buldogin syliin ja rapsuttelin sitä sai Mökö kohtauksen mikä olisi voinut koitua tappeluksi jos en olisi heti tajunnut laskea Eetua maahan. 
Olen todellakin Mökön omaisuutta :D


Näin meillä, mutta huippu juttu että taloon palasi elämää ;)

Quiet.



On niin hiljaista kotona kun pojat on hoidossa, lelut vaan jähmettää lattialla :(
Pojat siis meni 4 päiväksi hoitoon kun mulla on menoja, 
Mökö meni kasvattajalle ja Luru pääsi toiseen omaan kotiinsa, 
eli siis samaan paikkaan kuin Möksäkin :D 
Ja kohtahan ne jo takasin tuleekin.. 


Kiitos Ullalle ja perheelle avusta! 

Kennelnimi!



Mökön kasvattajan kennelnimi on vihdoin mennyt läpi!
Mököstä sekä hänen sisarusparvesta tuli siis Hua Ling, onnittelut Ullalle! 
Sen kunniaksi meillä on syöty viikonloppuna maksalaatikkoa :)
Tässä Mökö ja osa sisaruksista 4kk vanhoina:

Magnus, Maximus, Mandy, Marius ja Morris 

Kuinka tärkeä onkaan oma lauma!



Ihana kotipäivä ollut :) 
Ollaan poikain kanssa vaan nyhvätty kotona ja vaihdettu rapsutuksia ja hellyyttä puolin ja toisin. 
Tulihan tossa tovi painittuakin, eli Mökö vaatii että heitän koiran tasolle ja sen jälkeen "painimme",
Mökö vetää hiuksista ja puskee ja tassuilee ja mun rooli on hyökkäillä ja rapsutella sitä, 
tilanne päättyy aina niin että Mökö heittää kenttään ja sitten halaillaan! :D 
On myös ihana katsella kun Luru ja Mökö makoilee vastakkain (naamat melkein kiinni) 
ja nypertää samaa lelua.
Tuntuu että lauman side on taas kasvanut asteella eteenpäin! 





Aivastus.



Joka kerta kun aivastan on Luru silmänräpäyksessä pomppimassa päälleni. En tiedä mitä se ajattelee aivastuksesta, hassu juttu :D

Luru



Eilen oli ihana päivä, lähdettiin arabialle, vantaankosken viereen reippailemaan Usvan ja Satun kanssa.
Aivan mahtava paikka, suosittelen kera terassin! ;)
Olikin jännittävä reissu metsäpolkuineen ja siltoineen.
Luru ja Mökö kun ei näitä siltoja pahemmin ole nähnyt tai ylittänyt,
tuli siinä taas kokemusta ja kun siellä vedessä meni kanootteja :O Mitä ne on ? :D
Niitä siinä sitten ihmeteltiin :)


Tänään tuli Luru toimistolle ja Mökö jäi kotiin.
Luru kun tuppaa jännittämään ihmisiä varsinkun kun ne "kaatuu" suoraan päälle,
niin ehkä näin saamme vähän itsevarmuutta Lurulle lisää.
Vaikkakin chowimaiseen tapaanhan ne itse tykkäävät käydä haistelemassa
ja perääntyvät heti kun ihminen yrittää ottaa kontaktia.
Mökö taitaa olla hiukan sosiaalisempi tapaus :)


Kävimme Lurun kanssa vähän pyörimässä kaupungilla mm. stokkalla kun haimme palaveri eväitä.
Luru herätti paljon positiivista supinaa ympärillämme ja
muutamat tulivat uteliaisuudesta ihan kyselemäänkin :)
Yhden ulkomaalaisen pariskunnan mielipide Lurusta oli että sehän näyttää ihan pieneltä leijonalta taikka karhulta. Espalla sattui olemaan Marimekon kuvaukset käynnissä,
siellä oli paljon valokuvaajia ja yksi kamera mies pysäyttikin meidät kysyen saako Lurua kuvata.
Näin päätyi Luru keskelle Marimekon mallien kuvia :D


Kyllä se vaan niin on ettei näitä nallekarhuja voi vastustaa! 


rankan päivän jälkeen varmasti väsyttää :)