sunnuntaiksi vasta Tuusniemelle ryhmänäyttelyyn. Miksi näin pitkälle näyttelyyn?
Koska tuomari oli Romanialainen ajattelin että ehkä meidän Lurulla olisi mahdollisuuksia
pärjätä ja koska kun suunnittelin reissua asui rakas veljeni ja hänen perheensä vielä Kuopiossa.
Mutta äkkilähtö tuli ja he palasivat pääkaupunkiseudulle töiden takia. Niinpä minä varailin hotellin
kun halvalla sai. Ja koska kavereita, niitä kivoimpia ei voi koskaan nähdä liikaa lähdimme reissuun jo perjantaina ja vietimme ensimmäisen yön ystäväni mökillä, missä Lurun ihana sisko Bella myös oleili.
Myös kasvattajani junnu narttu lähti matkaan mukaan että oli enemmän vaihtoehtoja pärjätä eikä
reissu tuntuisi niin turhalta. Perjantaina siis laittelimme kasvattajamme kanssa meidän koirat
kuntoon ja lauantai aamuna lupasin vielä käsitellä Lurun siskon Bellan metsittyneen lookin ;)
Kolme koiraa samana viikonloppuna ja ajomatkat päälle, uskotte varnasti miltä niskassani tällä hetkellä tuntuu :D Mutta ei se mitn kaikki on sen arvoista. Ja mitä enemmän saan ehostella choweja sitä paremmaksi miellän itseäni koko ajan! Onneksi on vielä harjoittelu kappaleita jäljellä :)
Kiitos siis vielä Joutsan majotukselle, oli ihanaa nähdä vaikkakin jäi taasen kovin lyhyeksi!
Kuopioon päästyämme kävimme mukavan tunnin lenkin koirien kanssa ja sitten viime silaus
kavereille märkä kuuma pyyhe päälle ja sen jälkeen koirakuivaajalla vielä pikku puhallus!
Avot aamulle valmiina :) Aamulla sitten kamat autoon, pikku aamupala hotlalla ja 15 minsan pissalenkki.
Täältä tullaan Tuusniemi! Jännitti ihan sikana, tosin yritin ohittaa sen olon :)
Vastassa oli 2 urosta ja yksi narttu. Lurusta tuomari tykkäsi kovin, miinus oli vain siinä että
kaveri jännitti vähän tuomaria. Arvasinkin sen kun näin että mies tuomarilla oli lippis päässä ja
tumma takki :/ Kaikin puolin jätkä veti kuitenkin hyvät arvostelut, pelkäsin jo pahinta:
Luru: Avo Eri Avk1 SA PU2 VaraSert!
"full of substance with excellent head. strong bones. deep in chest. excellent topline. good angulations. Quality coat, correct movement. a little bit shy".
Sitten Kiitos vielä Riston kun otti Fanin häkistä ja vei Lurun häkkiin :)
Eli Risto heitti Fanin mulle ja syöksyin suoraan kehään, meilläkun oli peräkkäiset numerot.
Fanista tuomari piti arvosanoin Jun Eri Juk1 SA PN1 Sert & ROP!
Uskomatonta, me oltiin Fanin kanssa Roppeja! Muutamat minuutit siinä meni ehkä hieman
shokissa! Sanoinhan Ullalle että tehdään Fanista Roppi mutta että kun se oli vähän vitsi,
toivomus tietenkin! En tiedä mistä se johtui mutta Fani tytsällä oli myös uskomaton draivi
päällä kehään tullessa ja se yhteistyö kuinka kaveri seurasi minua mitä seuraavaksi tehdään ja kuinka kovaa juostaa yms. oli hienoa! Fanin arvostelu oli hyvä ja loppuun oli myös mainittu hieno handlaus.
Se on sydäntä lämmittävää kun koira on halussa eikä narunpään kiskottavana :)
Tosin autossa tajutessani asiaa minua ihan alkoi pyöryttää :D Oli hieno fiilis.
Pokaalit haettuani, pyörittelin varpaita ja sormia mitäs sitten. Kyllä Se odotus siihen isoon kehään oli
ehkä maailman tylsintä. Tuomarina toimi vielä Pekka Teini joten tiesin ettei odotuksia ole.
Kiva kokemus sinänsä mutta olisin ollut valmis lähtemään kotia jo kehän jälkeen.
Kotiin saavuttiin 11 aikaan illalla. Mahtava reissu!
 |
| Lurun kanssa kehässä. |
 |
| Tuomari kattelee Fanin hampaita ja mä tyylikkäästi nojailen käteeni :D |
 |
 |
| Turre VSP & Fani ROP (Onnea vielä myös Turre ja Anja!) |
