Pojat olivat Mökön kasvattajalla hoidossa tuon ajan.
Hyvissä käsissä siis, kiitos Ulla. :)
Mökö oli kyllä ollut kovin vaisu poissaolessani, oliko tuo sitten minua ikävöinyt vai oliko kyse pitkään jatkuneesta sairaudesta ota ja tiedä.
Hain pojat eilen kotiin ja kun ukkoset tajusivat että tulin ei riemulle näkynyt loppua.
Menimme "mutkan" kautta kotiin ja kotiin tultua sai Mökö hepulin, oli onnellinen kotiin palaaja, tunsin itse kyllä samoin!
Aamut ovat kyllä aivan hirveitä, tekisi mieli vetää vaan peitto korviin ja jatkaa unta.
Varsinkin +30 asteen jälkeen tällaiset kelit eivät vaan nappaa yhtään.
Arkeen on kuitenkin pakko palata ja tottua.
Tässä aamulenkin jäljiltä kaksi pikku chowia suihkussa odottamassa kuivausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti