Kauan suunniteltu matka alkoi viimein häämöttää oven takana.
Matka Latviaan, Riikaan kera koirien ja Noonan.
Matkan sisältö oli tietenkin kansainvälinen näyttely, Riga int. Zooexpo, mistä olisi ollut ihana saada Lurulle yksi serti ja Hertalle viimeinen cacib ja serti.
Bonus pallona matkan päälle tapaisimme Lurun ja Bellan isän ja isän omistajan!
Kuinka paljon olemmekin viesteilleet, nyt vihdoin myös tapaisimme.
En tiedä kumpi jännitti enemmän, itse näyttely vai Svetan ja Brillin tapaaminen?!
Väliäkö sillä passien löytymisen jälkeen pääsimme matkaan.
Laivamatka meni kovin kivuttomasti parissa tunnissa jonka jälkeen oli vuorossa noin
viiden tunnin ajomatka. "Vanhoina konkareina" kuitenkin suoriuduimme siitäkin kivasti,
tosin matkat tuntuvat aina olevan hiukan levottomia, varsinkin jos auton radio on rikki ja
i podikin heittää kuoleman vähän ennen perille pääsyä ;D Mutta pääasia että perille päästiin ja turvassa.
Takapenkki ainakin näytti olevan ihan ok ja uni maittoi, mitä nyt nuorimmaiseni välillä oikoi itsensä niin leveäksi pitkin penkkiä että siinä tuli Lurulle jo hiukan ahtaat paikat. Onneksi kuitenkin sopu sijaa antaa. Majoitus meille oli varattu Svetan kautta, se oli paikallinen sanotaanko nyt mökkivuokraamo sisältäen ravintolan ja hyvänä plussana auton sai aidan sisäpuolelle valvottuun tilaan.
Meitä odottikin ihana kolmen huoneen mökki, olohuone, makuuhuone ja ns.takkahuone kylpyhuoneineen. Siinä kelpasi neliväen tallustaa ja kääntää kylkeä. Eikä hintakaan viikonloppulle päätä huimaava ollut. Perjantaina saavuimme vasta puolen öin joten aika heti yritimme koirien ulkoiluttamisen jälkeen nukkumaan, lauantai aamuna kun oli aikainen nousu, bordeauxin dogeilla oli heti aamutuimaan kehä. Niitä olikin yllättävän paljon peräti 14 kpl, yleensä kun niitä on vain muutama.
Mutta se oli tiedossa ja näin ollen tuli eriä mutta ei tullut kaivattuja titteleitä :(
Iltäpäivällä sitten vihdoin ja viimein oli aika tavata Svetlana nyt jälkipäin tuttavallisemmin Sveta :)
Siinä sitten vaihdettiin juttuja ja Sveta tutustui Luruun ja me pääsimme tutustumaan isä Brillianttiin.
Nyt voin aidon oikeasti todeta että ei ole kyllä omena kauas puusta pudonnut, sen verran oli lapsi kuin isänsä vai isä kuin lapsi? :D
Ulkonäkö, tyyli saada rapsuttelua, ääntelyt, kaikki tuntuivat niin samalle.
Se oli jännää :) Tosin Luru on hitusen verran pienempi kuin isänsä.
Harmi että Bella (Lurun sisko) ei ollut reissussa mukana.
Kävimme myös illastamassa kolmen ruokalajin illallisen, sitä voi vain toivoa että suomessakin saisi
syödä samalla hinnalla, parillakympillä kun tämä jo onnistui juomien kera.
Vatsat täynnä ja tyytyväisinä oli vuorossa omieni koirieni viimeistely seuraavan päivän kehää varten.
Pikku lenkki, kamojen kasaaminen ja yöunille!
Ja koska olimme käyneet jo tänään näyttelypaikalla oli tiedossani kanssa kilpailijoideni nimet huomiselle. Pahin vastus meille oli yksi koira samassa luokassa. Luru kun meni avoimiin kun ilmoja tehdessä ei ollut vielä tullut valioksi. Tiesin jo valmiiksi että sertejä ei tule.
Sijoitus oli kuitenkin hieno, eri2 SA ja PU4, koiria oli kuitenkin 12 ja yli puolet niistä uroksia.
Monet saivat vain Eh:n, joten ihan ylpeänä voin olla omista suorituksista.
Myös Tocu näytti mistä ketunpojat ovat tulleet sijoittuen ekassa junnu näyttelyssä eri2 ja KP!
